Mulkut liikenteessä

Niinkuin otsikkokin jo sanoo tiedätte mitä kirjoitan.
Viimeviikolla vein Äitiäni pankkiin. Jutusteltiin kaikessa rauhassa ajaessani kun huomasin että vastaan tulee kaistallani musta bemari, vauhtia oli kuskilla enemmän kuin ymmärrystä. Rekisteröin pienen tytön joka ajeli koulusta kotiin reppu selässä, ja kerkisin ajatella että toivottavasti tyttö edes säilyy hengissä. Siinä kuulkaa autossa kaikui kirosanat ja haukkumasanat. Sain ohjattua autoni ojanpenkalle, onneksi oja ei siinä ole järin syvä, kun tämä mulkku meni jatkeensa kanssa ohi hiljentämättä vauhtia millään tavalla, pysyen edelleen sillä "minun" kaistallani. Ainoat sanat mitä sain sanottua oli tietenkin - saatanan mulkku, toivottavasti ajat pöpelikköön vain menolipun kanssa. Jos en olisi jarruttanut ja saanut ohjattua autoani melkein ojaan, olisi mulkku jatkeensa kanssa luultavasti poksauttanut Äitini ja minut tuon pikkutytön päälle. Rekisteröin tytön vaatteiden värin, hassua miten tuollaiset asiat jäävät mieleen tuollaisessa tilanteessa. Tyttö muistutti hyvin paljon lapsenlastani, Annia. Vaatteetkin olivat jotenkin niin Annia, hiuksia myöten.
Saatana mikä tärinä ja tutina oli illan. Oksennus tuli kun kotiin pääsin, peilistä katsoi valkoiset kasvot, poskella hieman limaa, sitten tuli itku.
Oliko tuo mulkku jurrissa, vai muuten vaan kusta päässä?
Tuollaisia mulkkuja jatkeensa kanssa on liikaa liikenteessä. Tappakoon itsensä, mutta jättäköön muut rauhaan. Menolippu helvettiin, tosin se saattaa olla minullakin, se menolippu helvettiin, mistä näistä tietää. Tosin uskon että kyllä me johonkin mennään, välttämättä ei helvettiin, johonkin, toiselle tasolle, verhon taakse, uskon että siellä me nähdään sitten kaikki rakkaat.
Mutta niihin mulkkuihin vielä, äärettömästi sylettää ihmiset jotka ajelevat miten sattuu, puhutaan puhelimeen, käännytään ilman vilkkua, vaihdetaan kaistaa ilman vilkkua, ajetaan parkkipaikkoihin miten sattuu, ¨mielellään vieden vaikka ne kaksi vierekkäistä paikkaa, tai jätetään auto liian pitkälle parkkiruutuun niin että muutenkin ahtailla parkkiksilla on sitten muiden vaikea sompailla autonsa kanssa. Ja kaiken huippu on se kun inva-paikat on niiden mersujen parkkiksia. Ei se sana inva tarkoita - in - sisään, va - valioautot 
Voi helvetti jäiköhän toi punainen nyt päälle?
Mopoilijat sinänsä ovat tietenkin oma lukunsa. Nehän nyt ajelee vähän miten sattuu, parkkeeraa moponsa mihin sattuu ja kääntää päätänsä milloin sattuu. Ne ei paljon välitä, poksuttelee vaan. Mutta tietnkin siinä on pointtinsa, jätkät miehistyy kun niillä on jo tuossa iässä pippelin jatke joka sitten mulkun jatkeeksi jossain vaiheessa kehittyy, jos kehittyy, riippuu siitä, miten ne ajelee mopoillaan.
Eräänä iltana vuosia sitten ajelimme mieheni ja poikani kanssa auton perässä joka meni ja seilasi kaistalta toiselle, kultsu ajoi autoa lähemmäs jolloin sain rekisterinumeron, soitin poliiseille ilmoittaakseni ko autosta.
Poliisit kyseli missä ollaan ja miten menee.  Jaa mitä?
Hassu poliisisetä sanoi, että pari kilometriä vielä niin rouva on kotona, viitsitkö katsoa etä pääsee pihaan.
Voi jumalauta!
Kas kun ei pitänyt peitellä vielä sänkyyn.
Hei jos on ikää "liikaa" autonrattiin, pitää OTTAA kortti ja auto pois.
Ja vaikka ikää ei liikaa olisikaan, mutta jos oikea ja vasen alkaa sekoittumaan, on aika unohtaa autot, ja vaikka fillarikin, sehän on yhtä vaarallinen kuin auto. Kelaa, voit jäädä vaikka auton alle jos et tajua, missä mennään.
En minäkään aja autoa jos minua huimaa. Ja uskokaa joskus huimaa niin että on vaikea pysytellä lattiallakaan makuuasennossa kun tuntuu että putoaa.
Tää blogihommeli oli paha, tähän jää koukkuun.
Nyt on jo ulkonakin pimeää, ei voi mennä keräilemään niitä kattohuovan rääppeitä, ei onneksi ole niin valaisevaa otsalamppua, että niitä näkis keräillä, vaikka olenhan minä nähnyt sellaisenkin ihmeen että syksyllä puoli kymmenen illalla korjataan kuorma-autoa otsalampun valossa, huh huh. Sekin on taito sinänsä, vain harvat ja valitut senkin osaa tehdä.
Pääkipu ei ole hellittänyt vaikka kultsu laittoi ruuan tänään, oli hyvää perusmössöä, äijien pyttipannu.
Minäkin söin ihan kunnolla, en viikkoon ollutkaan lämmintä apetta syönyt. Miksiköhän?
Nyt täytyy keskittyä muihin hommiin, ettei ole vain koneen orjana, huomenna tulee kaksi tätiäni  käymään Äitini kanssa, täytyy käyttää heitä ensin Isäni haudalla.
Että tälläistä, normielämää.