Muutama vuosi sitten remontoidessamme tätä taloa, mietimme kuinka saada pois vanhan takan pinnasta jonkinlainen iänikuinen pinnoite. Yritimme ja yritimme onnistumatta kuitenkaan. Järeitä aseita emme voineet käyttää koska halusimme säilyttää vanhan takan silloin, joka tosin nyt viimekesänä sitten moukarin alle kuitenkin laitettiin. Silloin miettiessämme tuli mieleeni kuinka olisi tätini mies tuon pinnoitteen saanut pois. Samalla hetkellä soitti tätini ja kertoi oudosta tuntemuksestaan. Mahtaako minulla olla jotakin asiaa kun tulin niin vahvasti hänen mieleensä. Pikkulintu kiertää ja kiertää jatkuvalla syötöllä hänen ympärillään laulaen koko ajan, hän kun ei saa kunnolla värjättyä lankojaan padassa kun pelkää linnun moksahtavan pataan. Onko minulla jotakin asiaa? Kysyin häneltä mitä hänen miehensä olisi tehnyt tuon takan suhteen. Vastaus tuli kuin apteekin hyllyltä. Tätini ei missään nimessä olisi tiennyt mitä tehdä tuolle takalle. Hän tietää kutomisesta ja ruuanlaitosta paljon, mutta ei sitten rakentamisesta mitään, sen hän jätti aina miehensä tehtäväksi. Kävikö Terho kertomassa vaimolleen nuo sanat välitettäväksi minulle, epätoivoisesti hikoilevalle takan pinnoitteen jyrsijälle? Niin ainakin uskon. Terho oli menehtynyt muutama kk aiemmin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti