Joka vuosi lupaan itselleni Jouluaattona, ensi vuonna sitten aloitan aiemmin, kaiken valmistelun.
Pahasti tahtoo jäädä viimetippaan, ainakin leipomiset. Nyt nostankin hattua itselleni, tein eilen lanttulaatikot. Jihuu.
Ja ovikranssit tuli tehtyä myös, tosin ei itselle. Tuon kranssin tein rakastuneelle pariskunnalle jotka eron jälkeen sitten kuitenkin löysivät toisensa. (kuvan päivitän kunhan saan koneeseen siirrettyä)
Kaupoissa huomaa kuinka jengi alkaa käymään kuumana, ärtyisyyttä niin lapsissa kuin vanhemmissakin.
Kaupan pitkissä kassajonoissa huokaillaan ja kiukutellaan, tuupitaan ostoskärryillä edellisen asiakkaan takapuolta, niinkuin se nyt jotain auttaisi, ei se jono liiku sen nopeammin vaikka kuinka tuupitaan. Ja tarjousten perässä juostaan kuin viimeistä päivää, ja jos nyt sattumoisin se tavara on päässyt loppumaan nousee siitä hirveä älämölö.
Kelatkaa mitkä paineet on kauppiaalla ja varsinkin kassahenkilöstöllä, kiukkua asiakkailta, ilmeet on kuin viimeisellä tuomiolla asiakasjonossa. Monta kertaa olen miettinyt, mitähän asiakkaat tuumaisivat kiukutellessaan kassahenkilölle, jos kassa sanoisikin tarpeeksi kuunneltuaan asiakkaan vituilua, joo tämä olikin nyt tässä, voisitko mennä tuolle toiselle kassalle, tai, pakottiko joku tulemaan kauppaan?
Aikoinaan tein eräässä elintarvikekioskissa extra-jobia silloin tällöin, tuli sitten asiakas joka oli kiukkuinen ja elämäänsä kyllästynyt, vittuili oikein olan takaa, sanoin että josko hän yrittäisi tulla vaikka viiden minuutin päästä uudelleen vähän toisella asenteella, vois ehkä saadakkin ostoksensa niillä 10 pennin kolikoilla, jotka luultavasti oli lapsensa säästöpossusta kähveltänyt siihen haluamaansa röökiaskiin. Asiakas lähti ulos, poltti röökin ja tuli takaisin. Pyysi ystävällisesti saada harmaata belmonttia askin ja pyyteli anteeksi kun maksaa 10 pennin kolikoilla, mutta siinä on kyllä tasaraha. Toivotti vielä hyvää illanjatkoa.
Kerran eräs asiakas pubissa töissä ollessani oksensi pöydän alle, vein hänelle rätin ja ämpärin.
- Vitun ämmä sä saat siitä liksan että sä siivoot jos mä sotken.
Just joo, eikä jurriaste edes ollut korkea, kahden tuopin jälkeen.
Otin niskasta kundia kiinni, taivutin toisen käden selän taakse, ja painoin naaman rätin päälle, kysyin haluaako hän juoda tuoppinsa loppuun, siivota sotkunsa ja jättää 20 tippiä kun lähtee 10 min sisällä ko pubista. Ja tervetuloa sitten viikon päästä uudelleen vähän paremmalla onnella.
Kundi siivosi lattian ja pesi vielä rätin, jätti 20 tippiä ja tuli viikon päästä uudelleen. Täysin eri miehenä.
Eräälle naisasiakkaalle oli vaikea saada "sopivaa" ruokaa, milloin oli "liikaa" paistettu, milloin oli "liikaa" kastiketta, milloin oli "liikaa" perunoita, milloin oli "liikaa" mitäkin, voi reikä, hyppäsin viemään kokille lautasta takaisin jatkuvasti minuutin välein, kunnes sitten vittuunnuin ja otin suolaa ja pippuria kahvikupissa sekoitettuna, ja vein asiakkaalle ruuan takaisin, olkaa hyvä ja hyvää ruokahalua, tässä hieman lisää mausteita rouvalle, teitähän ei kukaan pakota syömään, joten tämähän on täysin vapaaehtoista. Kaadoin pihvin päälle desin verran suola-pippuri-sekoitusta, ja hymyilin. Vein rouvalle maksetun annoksen rahat takaisin, ja sanoin että tuon tuopin rouva saa maksaa ihan itse, kun se on jo juotukin. Hyvää päivänjatkoa.
Meni pari tuntia kun rouva tuli takaisin syömään. Tilasi täysin samanlaisen annoksen ja joka oli täysin samalla tavalla tehty, söi hyvällä ruokahalulla, ja kiitti hyvästä ruuasta lähtiessään.
Muistan että nuo tapahtumat ajoittuvat lähelle Joulua.
Miksi ihmisillä sekoo pää Joulun lähestyessä?
Hyvää Joulun odotusaikaa ihan kaikille. Jatkan Joulun tekoa täällä kotona. Aloittakaa tekin ajoissa niin voitte nauttia Joulun pyhistä ihan rauhassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti