Niin. Miksi jengi vetää turvat täyteen, oksentaa, örveltää, tekee tyhmyyksiä? Sit sanotaan et juu en mä muuten mut viina saa mut tekemään mitä oudoinpia juttuja.........
Oltiin eilen hoitamassa erinäisiä asioita ja kuinka ollakkaan ajoimme punaisen kaupunginosan läpi.
Voi helvetti, dösäpysäkillä makas mies, oli ottanut kenkänsä päänsä alle, ja puhelimen käteen. Sammunut kuin saunalyhty.
Voi helvetti mahtoi olla kivaa herätä siitä. Kamala kajander, muistikuvia ei luultavasti ollenkaan edellisillasta, pärstä palaneena. Kiva.
No enhän mä itsekkään lasiin sylje suinkaan, mutta ihmetyttää vaan, miksi jengi elää niin pakonomaisesti, tarkoitan nyt näitä ryyppy-pyhiä.
Uusi vuosi, vappu, juhannus, ja jopa joulu on ryyppäjäisten aikaa. Ryyppäjisillä tarkoitan nimenomaan sitä että jengi on tottunut vetämään lärvit, kun kaikki muutkin niin tekee. Täytyy muistaa että eihän nuo suinkaan ole ainoat pyhät milloin vedetään lärvit. Siihen vielä normiviikonloput päälle, niin koko vuosihan on yhtä juhlaa.
Kas kun ei suomessa ole enemmän poksahtaneita ihmisiä.
Meillä oli nk. normiviikonloppu. Ei edes lähdetty pohjanmaalle kun ei jaksa istua ruuhkassa mennen tullen. Tosin me ajoitetaan aina Ähtäriin meno niin, että ei ruuhkissa istuta. Kumpaankaan suuntaan.
Mä olen ommellut parina päivänä, tomaateista taas varkaat nypitty, muutenkin ruokottu kasvihuoneita, Kultsu teki ylätasanteelta tuohon välitasanteelle portaat, pyykkikone pyörinyt taas jatkuvasti. Ja jopa kuivausrumpua on joutunut käyttämään, tuli parina päivänä sen verran vettä taivaalta, et ei olis ulkona kuivattamisesta tullut mitään.
Ai niin ja sit haettiin mun lähimmältä esimieheltäni niiden jalkalamppu kun ei ollut tarvista niillä enää. Itseasiassa meillä on ollut juurikin samanlainen jalkalamppu vuosia jo tuolla paketissa, mutta kun pari vuotta sitten aloimme kasaamaan sitä komistusta olohuoneeseen, ei helvetti sentään löydetty siihen enää kaikkia tarvittavia osia. Ja hei kyse ei ole nyt mistään ruuveista tai muttereista. Vaan ihan tärkeästä osasta. Jalkaosaan, ennen marmorijalkaa, tulee se pötkylä missä on kaikki sähkösysteemit. Tuollainen metrin mittainen ja aika paksu pötkylä on kyseessä. Mutta höh mä olen sen jonnekkin jemmannut enkä voi sitten muistaa millään missä se on, joten meillä on sitten kuvut, marmorijalka, ja noi viisi pitkää haaraa tallessa uutena paketissa. Mutta nyt meillä on jokatapauksessa siisti, kuin uusi jalkalamppu tuolla olkkarin nurkassa, ja juuri sellainen minkä silloin aikoinaan halusimme. Näin ne asiat vaan lutviutuu.
Mut siinä vaiheessa kun se pötkylä meiltä löytyy jostakin, luultavsti grillikatoksessa jossakin, varmaankin saan sätkyn. Ja luultavsti muistini palaa yhtä`äkkiä ja saatan huomenna vaikka töissä muistaa mihin sen olen tuupannut.
Viikko vielä lusimista duunissa, ja sitten olis loma.
Kyllä mä sitä oikeasti tänävuonna odotankin.
Palaillaan vaikka loman alkutunnelmissa sitten.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti