AURINKOOOOOOOO
Aivan mahtavaa. Kasvihuoneessa on temmelletty, lämpömittari asetettu, sunniteltu mikä menee mihinkin.....
Toinen kasvihuone pitäis byggaa pystyyn, sais sinne sitten ne vähän "hitaammalla" käyvät.
Lumet pikkuhiljaa sulaneet, ei tosin pohjoispuolen rinteeltä vielä, mutta alku on lupaava. Eikähän tuolla pohjoispuolella niin hengenhätä olekkaan, elefanttiheinätkin on vasta tulossa toimittajalta parin kolmen viikon päästä. Oliskin aika raju juttu jos sen sais kasvatettua siihen 6 metriin korkeudeltaan, ja leveyshän on sen 2 - 3 metriä leveimmältä kohdaltaan.
Viidakko....
Mä niin odotan että tuon alakerran pääsee "sisustamaan", noh tosin sehän taas vaatii € helvetinmoisen määrän, mutta luotettavasti on PAF tarjonnut apuaan erinäisin summin. Eikä pidä unohtaa VEIKKAUS yhtymän osuutta asiaan.
Miten tämä kevät tuokaan kaikkea jännää tullessaan, muutoksia muutosten perään. Ei se mitään, valmiina vastaanotetaan kaikki mitä tulee.
Hyvää tai huonoa, alamäkeä tai ylämäkeä.
Ulkona on tällä hetkellä tajuton tuuli, jos meillä olis jo kaikki lumet sulaneet, ja viimesyksyn viimeiset lehdet näkyvissä, ei tarvis kun kerran huitasta haravalla, niin lehdet menis naapurin huoleksi heh :)
Eilen oli ulkohommia koko päivä, olo olikin jo sitten illalla sen mukainen, kuin myös yöllä, Mr Meniere nosteli taas päätään. Onneksi vain nosteli, eikä käynyt kimppuun. Yöllä sitten migreenin esiaste kolkutteli otsalohkossa. Noh töihin vaan, pahiksia aamupalaksi ja Mr. Menieret välipalaksi, hyvä coctail.
Olenhan jo täälläkin kertonut yliluonnollisista asioista, joten kerronpa eilisillan "huumaa".
Olimme Kultsun kanssa takaterassilla tupakalla, olisko ollut puoli 11 eilisiltana. Kultsu siinä kyseli oliko haudalla vielä lunta, jäätä.....
Kerroin kuulumiset Isäni haudalta, olin istuttanut aamulla haudalle kukkia. Sanoin vain kuin ohimennen - Jos eivät miellytä siellä Isää, niin olkoon nousematta ja täytyy laittaa uusia sitten syksyllä.
Samalla hetkellä jumalaton jysäys, siis todellakin kova, niinkuin olis kattopeltinippu tiputettu soralle.
- Isä tais käydä kommentoimassa. Kultsukin vain myönteli.
Minähän en oikeastaan koskaan ole ollut mikään "kukkaihminen". Joo ruusut ja kielot ovat kauniita, ja niitä on kiva saada, mutta itse en oikeastaan ole koskaan tykännyt kasvatella mitään kukkia.
Helppohoitoisena meillä on iso särkynyt sydän suuren suuri puska, ja pikkusydän löytyy myös, joku ruusupuskakin taitaa tuolla jossakin olla. Sellaista ikivihreää on oikeastaan meillä ollut aina yhdessä Kultsun kanssa.
Kuinka ollakkaan, Kultsu halusi väkisin tänä vuonna gladioluksia, sanoinkin että minä en niitä saa kasvamaan, mulla pitää olla sellaista tuolla ulkona, jota ei tarvi nyhtää syksyllä maasta pois ja pistää jonnekkin jemmaan talveksi, juu se ei vaan mun vartalolle käy, ne kuolee talven aikana siellä omassa jemmassaan kuitenkin.
No, hankittiin nyt sitten gladioluksia, todella hienosti on lähteneet kasvamaan, pisin taitaa nyt olla jo 35 s.
Kivahan ne on kesällä katsella, mutta mitäs sitten kun talveksi ne on revittävä veke. Isäni teki joka vuosi tuon rumban omien gladioluksiensa kanssa. En ymmärrä, miten sai selviämään ne talven yli. No Kultsun duuni vissiin repiä ne ylös ja laittaa ne "jonnekkin"- vaikka sitten grillikatokseen.
Siis mulla pitää olla sellaisia kasveja ja kukkia, jotka vuodesta toiseen pukkaavat itsensä ylös siitä samasta paikasta.
Sit kun niihin kyllästyy, voi ostaa uudet tilalle ja siirtää ne entiset jonnekkin ojan varteen vaikka.
Jokohan tänä kesänä saan tuon Kultsun ison puuveneen kukkapenkiksi. Pituus on 8 tai 9 metriä, siihen vois laittaa jos vakika mitä.
Olen norkonnut sitä kesästä toiseen, mutta en ole saanut sitä, en vaan tajuu miksi en ole saanut sitä, eihän Kultsu sillä veneile, onhan sillä 2 muuta millä se voi veneillä.
Enkä mä niitä muita halua, haluan sen puuveneen, se on niin rälee.
Tänään ei oikein jaksanut ulostautua edes kasvihuoneeseen sen kummoisemmin. Taimien paikkoja vahdeltu ja kasteltu, chili testattu, aina vähän on seuraava päivä kuin "umpiossa" jos olet pari edellistä päivää rehkinyt etkä ole malttanut levätä Mr Menieren kanssa sitä tiettyä lepoaikaa. Paska juttu sinänsä.
Ennen, ennenkuin mulla todettiinkaan edes Mr. Meniereä, jaksoi mennä heilua ja hommata. Unta riitti vain kolmisen tuntia yössä jos sitäkään, duunia duunia duunia, ja silti oltiin ihan kuosissaan. Helvetti, nyt jos teet saatana päivän ensin oikein duunia, iltapäivällä alat huhkimaan heti himasssa, ja väännät iltaan asti, onkin sitten hyvin riippunutta lihaa seuraavan päivän. Siis olotila on niinkuin kunnon maatakäsittävä krapula. Josta tulikin mieleeni, pääsiäinen tulee, ja krapula myös, hyvän viinin ja ehkäpä muutaman saunasnapsin ja oluen, whiskyn.... vuoksi.
Voisko korkata tuon 4,5 ltr whisky pullon?
Tosin on aikoja, että painan painan vaan, välittämättä väsymyksestä ja pahasta olosta, pahiksia vaan turpaan ja se on siinä.
Mutta niin sen sitten huomaa et tyhmästä päästä kärsii koko kroppa. Vaik joo kokeilin 6 kk oikein räätälöityä aikataulutusta ylilääkärin puolelta, ok, olo oli ihan mahtava, mutta hommia ei sitten paljon valmiiksi tullutkaan.
Tätä kesää odotan kauhulla, toivotavasti olis helpompi kesä kuin mitä viimekesä oli. Paitsi, että vihdoin on kai rantauduttava Ähtäriin, Peränteen torpalle, josko sais tehtyä rakennus-suunnitelmat sitten sinnekkin, niin pääsis alkuun.
Täällähän pihaduunit oikeastaan vasta alkavat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti