lauantai 19. helmikuuta 2011

Kuinka kauan vielä?

Pakkaset näköjään vaan jaksaa jatkua. Yli 30 on jo aika paljon..... tosin siinä kummasti aamulla herää kun lähdet sisältä +25 ulos tollaseen kylmyyteen. Avensiskin, vaikka on ollut lämmityksessä monta tuntia, on aika hyhmäinen kaveri, on kuin hidastetusta filmistä. Ja noi oravan reppanat, yrittää väkisinkin päästä ikkunasta sisään, on meinaan aika ilkeän näköistä kun orava seisoo takajaloillaan ja raapii etutassuillaan ikkunaa, tuijottaen sisälle. Voi melkein kuulla sen huudon:                    -Päästä mut lämpimään, please.
Tänään täytyy hakea niille pähkinöitä taas.

Noh flunssa oli poissa pari päivää lääkkeiden ansiosta, ja vaikka kuuri jatkuu, saapui flunssa takaisin. Hermot menee jatkuvaan yskimiseen ja räkimiseen. Miks vaan ei voi olla kuosissaan?

Pakkasista puheenollen, surettaa Mandi. Neiti kun on niin kovin arka jaloistaan, ei vaan voi olla ulkona. Eilen yritti taiteilla yhdellä jalalla, no eihän se onnistunut, ja turvalleen meni sitten hävetti ja nolotti, joten mamma otti neidin syliin ja kantoi alas ja sisälle. Voi että kävi sääliksi, ja kun sitten tulee se hävetys ja nolotus ei pissistä tule mitään. Mandi meni sitten kodinhoitohuoneeseen ja pissi nolona sinne. On se oikeasti välillä aika surkea.
Eilen touhus tuossa Henryn kanssa lattialla, innostui siitä niin että sai taas ne "kämpän-ympäri-juoksut", keittiö-ruokailuhuone-makuuhuoneiden käytävä-olohuone-keittiö-ruokailuhuone.... joskus jopa pitkittää tuota rataansa vielä eteiseen, kodinhoitohuone-takkahuone- ja samaa reittiä takaisin. Onhan siinä ihan kiva juosta tuollaisen pienen koiran  jos koko ala on 200 neliöö. No jokatapauksessa, innostui rundaamaan ja kuinka ollakkaan ei saanut vauhtia tarpeeksi ajoissa pysähtymään ja suoraan seinään se sokea puoli. Ilmeisesti ei sitten nähnyt normisilmällään tarpeeksi ajoissa lähestyvää seinää siinä hötäkässä ja suoraan päin seinää. No eikö mitä, rundi jatkukoon. Muutenkin joskus huomaa että sen on vaikea loppujen lopuksi huomata etäisyyksiä oikeiksi vain tuolla yhdellä silmällä.
Mutta rakas se on, iso sellainen, vaikka välillä aina vähän hölmöileekin.

Tänään on flunssan lisäksi näköjään ohjelmassa vielä päänsärkyäkin, huonosti nukutun yön jälkeen. Noh, mikä ei tapa se vahvistaa.
Ai niin ja jossain vaiheessa on mentävä kauppaan, lupasin pojille itsetehtyjä hampurilaisia. Nam. Vaikka itse sanonkin.

Hei käykö kateeeks.
Viikon loma. Ja ihan palkallinen. Paska vaan jos kipeä koko loman, toisaalta, voisin mennä vaikka lääkäriin sunnuntaina, niin loma lykkääntyy, niinhän ne muutkin on tehnyt....

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti