Niinpä niin. Joulu ohi ja uutta vuotta odotellaan loman merkeissä. Kunnon myrsky tuli taas koettua, ylensyöty, mukamas, saatu ja annettu, koettu ylenmääräinen väsymys...
Tänä Jouluna ei Joulu tuntunut Joululta. Syytä en ole siihen keksinyt, enkä itseasiassa oikeen viitsi edes vaivautua syytä hakemaankaan. Joku sanoi että Joulu ei tunnu Joululta jos ei ole lunta maassa, niin, voihan se olla niinkin, mutta itseasiassa mä en sitä lunta edes kaipaa, en edes iltasella kun on pimeää tahi kun aamulla lähdet töihin, on pimeää.
Mä nautin kun ei tarvi tehdä lumitöitä duunipäivän jälkeen vittuunnuksissaan että sais auton ensin pihaan ja sitten syventymään pihan siivoamiseen siitä ylimääräisestä valkoisesta roskasta.
Sen verran on peräsuoli pitkällä joutunut elämänsä aikana työntelemään lumia että nyt tässä iässä tökkii moinen. Toivottavasti ei lunta tänä vuonna edes saadakkaan.
Tietysti lasten kannalta se on kurjaa, kun ei pääse hiihtämään tai mäkeä laskemaan, mutta savessahan voi laskea mäkeä, heh.
Nykyäänhän on kaikenmaailman talviurheiluhallit jossa voi harrastaa hiihtoa.
Uusiks vaan koko juttu. Läpi vuoden lämmintä ja mukavaa :)
Jouluna ei ollut oikein inspistä kääriä lahjoja edes pakettiin. Muutaman pistin pakettiin ja loput sitten arvattiin silmät kiinni/tunnustelu periaatteella. Se oli oikeastaan ihan jees.
Joulu on oikeastaan ollut mulle aina se juhla, joka on ollut jollakin tavalla merkityksetön.
Ihan kiva on laittaa hyvät ruuat, ja olla möllöttää vaan, mut kun sen voi oikeesti tehdä vaikka joka viikonloppu jos siltä tuntuu.
Kynttilöitä voit polttaa vaikka läpi vuoden, niinkuin ulkoroihujakin.
Siis joo enhän mä laittanut tänä vuonna edes noita ikkunatähtiä palamaan, saati sitten tohon pihakuuseen vuosia sitten laitettuja pienen pieniä tuikkuja, jotka joka vuosi tarkistetaan ja valoja uusitaan jos on tarpeen, tai lisätään kuusen kasvun mukaan.
Joulusta on vuosi vuodelta tulossa enemmän kaupallinen.
Sisusta tietyn väriteeman mukaan, valkoinen, kulta, musta, vihreä, punainen... verhot, liinat, matot ja kaikki muut härpäkkeet. Ja jengi ostaa hullun lailla uusia trendejä, kun se nyt on in. Huh huh.
Mutta entäs joulun A L E?
Ei terve, jos jengi oli ennen Joulua äkäisiä kaikille kaupassa, nyt ne vasta onkin. Kiire päästä alennusmyyntiin, vaikka ei niitä uusia päiväpeittoja tai ulkovaatteita nyt sitten edes tarviskaan.
No myöntää täytyy, että meinaan mennä hakemaan kunhan kerkiän, hieman kranssiaineksia tulevia Jouluja ajatellen, että voin väkertää pienessä simassa kransseja jakoon.
Ja eihän sitä tiedä, vaikka ensi Jouluna olisi enemmän Joulumieltä.
Eilen tosin sain hyvin mieltä lämmittävän puhelinsoiton. Naapurin vanha isäntä Allu soitti Joulun jatkoja. Allu on Mies, joka on tällähetkellä viereisen tontin omistaja. Toinen, Tinne, menehtyi jo joku aika sitten. Tinne oli joka kesä tuolla mökillään, Henry tykkäs Tinnestä tosi paljon, aina pienempänä karkaili Tinnen luo. Jos jätkä hävis pihasta, tiedettiin että siellä se on höpöttämässä Tinnen luona. Niinkuin aina olikin. Meillä alkoi aina kesä silloin kun Tinne tuli mökilleen. Henry kun näki mäen päällä että Tinne tulee, juoksi alas koko ajan huutaen Tinne Tinne.
Jouduin tosin kertomaa Allulle, mitä myrsky on tehnyt. Allulta meni muutama runko nurin ylhäältä kalliolta ja alhaalta, onneksi ei mennyt mökkien päälle. Allu vaan tuumas, et ihan jees eipähän tarvi itse kaataa.
Toinen naapuri kärsi suuren kuusen omalla katollaan, paska juttu.
Meillä kasvihuone vähän vihelteli listojen irtoamisen jälkeen, mutta siinäpä ne olikin. Kerättiin listat jemmaan ja asennetaan paikalleen myöhemmin. Muutama sanko kerkis aamulla ennen valoisaa lennellä alapihalle, mutta nekin pysyi omalla tontilla.
Hei hulinaa, pyykkiä lajittelemaan, ja josko katsois uudet sohvat ja mittailis tarkempaan, jos sais ne vielä loman aikana tänne kotiin toimitettuna, vois jäädä sitten odottelemaan sitä kevään sisustusintoa.
Haluan sellaiset antiikkinahkasohvat, siis sellaiset missä on niitä niittejä. Sen pyöreän sohvan unohdin, kun tajusin että se olis vaikea sijoittaa sitten myöhemmin jonnekkin muualle muotonsa vuoksi.
Olis se kyllä aika makee. Varmaan heilahdan jossakin vaiheessa niin paljon että se vaan on pakko hankkia. *.*
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti