maanantai 5. maaliskuuta 2012

Talvihorrosta ja pakkasrokulia

Voi hyvänen aika, onpas aikaa mennytkin sitten viime postauksen.
Vissiin talvihorros päällä, kuin myös pakkasrokuli. Jooooo-ooo oli ihan helvetinmoisen kylmä kausi, onneksi ei kuitenkaan viikkoja kestävä, lunta saatana tuli taas ihan riittämiin, siis lue rivien välistä > aivan liikaa mun mittapuun mukaan.
Olihan niitä pakko raapia pois mutta toisaalta, tänävuonna oli vähemmän lumitöitä kuin viimevuonna. Tai ehkä mä vaan kuvittelen, hih.
Nyt on kevätaurinko paistellut muutamana päivänä, jopa niin että räystäältä on tipahdellut vettä, ihanaa, kyl mä olen odottanutkin näitä lämpöisiä päiviä.
Mandi-neiti nauttii ulkoilusta kun ei tarvitse vedellä toppatakki päällä tuolla ulkona. Itseasiassa, Mandille ajettiin tuonne umpihankeen lumilingolla sellainen tuubi-rata. Molemmissa päissä tuubia on joku ettei Mandi karkaa. Siellä neiti sitten juoksentelee itseksein. Voi helvetti että oli onnellinen ensimmäistä kertaa, siis muksu oikein lensi ja nauroi, otin kuvan, täytyy katsoa saanko siirrettyä sen tälle sivustolle.
Loppupeleissä se kuva sitten päätyi paikallislehteen. Että jos on viitseliäisyyttä, voi koirille tehdä sen radan sinne umpihankeenkin, jossa pääsevät sitten touhuamaan ihan irrallaan. Liikaa näkee niitä koiria jotka lönkyttelee pitkin poikin irrallaan omistajansa edellä tai kaukana takana, ja kas, mihin se koira häviskään ja sitten omistaja kitisee ja itkee kun koira karkas. Mistä niitä sikiää? Siis omistajia jotka eivät tunne vastuuta hankkimistaan eläimistä?

Mullahan on nyt siis ihan uusi punainen läppäri. Oli vaan ihan must saada, vaikka noita läppäreitä alkaa olla jo joka kämpässä, parhaassa kämpässä on kaksi.  Punainen kausi siis jatkuu. Ja tää on kauniin punainen,  sellanen puhtaan ferrarin-punainen.
Mut enpä hehkuta tätä enempää, vaan hehkutan kevään tuloa, energiaa lisää, valoa, solisevia räystäitä, ai niin ja tietenkin jäisiä pihoja...
Noh jää palauttikin minut taas sitten normielämään. Ensi viikon vielä horroksessa olen luvannut olla, sitten on alettava tekemään jotakin. Pihahommat pikkuhiljaa saatava alkuun, että saadaan valmiiksi myös piha tänä kesänä, eikä oikeastaan taida muuta ollakkaan, paitsi uuden suunnittelu.
Siis talon.
Naurettiin Kultsun kanssa juurikin tuolla ulkona, kun Kultsu kaivoi päärynäpuun esiin, että kun Henry lähtee kotoa, meille sitten jääkin molemmille omat reilu 100 neliöö per lärvi. Eipähän ahista ihan heti. Heh.
Kaippa sitä vielä pitää byggaa Peränteelle jonkinlainen torppa vanhan tilalle, kunhan saa kaikki täällä kuosiin, niin voi viettää aikaa sitten muuallakin.

Mut hei, huomenna on jo tiistai, näin ne viikot menee. Kelatkaa, ensiviikolla mennään jo puoltaväliä maaliskuuta. Aurinko...........................................................................



No tässä tämä neiti nauttii tuubista, ja suorastaan lentää.....














Ja tässä olis vähän innokkaampaa neitiä samalta päivältä tuubissa.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti