sunnuntai 4. syyskuuta 2011

Talvivaraston keräilyä, niinkuin oravat....

Heh siis niinkuin otsikkokin sanoo, mulle on viimepäivien aikana tullut itsestäni yhä enemmän ja enemmän orava mieleen, kun katson kuinka ne keräilevät ja tappelevat tammenterhoista  tuossa Tinne-vainaan tammessa.
Olen kasvihuoneen antimia kuivannut, sieniä säilönyt suolaan, ja etikkaliemeen. Pakastusta, keitämistä, kuivaamista, purkittamista...... Helpommin sais kaupasta, joo tajuan. Mut siinä on juju ihan oikeesti.
Muutenkin uudistus ja puhdistusvimma jatkuu, milloinkahan se mahtaa loppua?
Tavaraa on lähtenyt ovesta ulos hurjaa vauhtia. Astioita, koneita, vaatteita, Henryn leluja, kirjoja, huonekaluja.....
Ja aina niille on joku uusi koti löytynyt, en siis ole omalta osaltani kuormittanut luontoa viemällä niitä kaatopaikalle.
Hieno fiilis. Ai niin ja mahtavia löytöjä on tullut eteen vinyylilevyjen muodossa, kuin myös valokuvien, kaikkien ihmeellisten juttujen varastoimisella ilmeisesti on  jokin tarkoitus, heps älkääs nyt ei mulla sentään jogurtti - viilipurkkeja ole kaapeissa.

BB tuli jälleen. Niitä on mahtava katsoa aina välillä, melkeinpä se putous jakso on aina kytättävä. Mutta minulla on eräs sukulainen joka ehdottomasti tahtoo 24/7, ja jos missaan jotakin, saan ihan takuusti tietää mitä on tapahtunut.
Jotkut sanovat että ei missään nimessä katso kyseistä ohjelmaa, vaikka sitten tirkistelevät salaa, ja tietävät  kuitenkin tapahtumia. Suomalaisen perisynti, salassa kytätään, mitään ei tunnusteta.
Mä katson ihan mielenkiinnosta, millaisia tyrkkyjä on tulossa tulevaisuuden juontajapesteihin. Kuka lähtee nakukuviin ja myy itsensä HYMY-lehdelle. Kenessä on ainesta siihen....
Ensimmäisen kauden Perttu ei pahemmin ole roikkunut hömpänpömpässä.
Mutta onhan niistä muista kausista siinnyt vaikka mitä...

Onkohan kaikki insinöörit samanlaisia. Ajattelin vaan, kun tapasimme tuossa mennä viikolla "insinöörin" jolla oli hukassa kaikki, siis ihan kaikki. Paperit, joita olis luullut olevan mukana, ei ollutkaan, hänen omat mokansa olivatkin yhtä`äkkiä meidän vikoja, meidän syytä, eikä jakeluun insinöörille mennyt millään se että hänen itsensä olisi pitänyt huomata kirjoittaa ja allekirjoittaa erinäisiä papereita, eihän se meidän vika voi silloin olla, onneksi meillä itsellä on paperit missä on hänen nimikirjoituksensa. Kyse oli siis vain toisesta paperista toiseen kirjaus hänen käsialallaan ja nimikirjoituksellaan, mitä hän ei ole laiskuuksissaan sitten kuitenkaan tehnyt, mutta kuitenkin tyhmänä inttää meille että miksi sitä ei ole tehty....
Jos ja kun hän tajusi oman mokansa, oli se tietenkin kostettava, pieni savikasa on liian lähellä talon nurkkaa. Voi vittu, kävis katsomassa kuinka moni päästää saunavetensä suoraan maastoon, ja mitä muita virityksiä mistäkin löytyy.
Mä lapioin sen saatanan kasan itse siitä pois, mutta haen ihan vaan vittuillakseni lisäaikaa 3 vuotta.
Voin heittää vaikka lapiollisen päivässä, ai mutta sitten kyllä jo kolmessa vuodessa tulee mentyä jo Tinne-vainaan puolellekkin.

 Ja mehän ollaan haettu luvat kunnasta kaikille, jopa kasvihuoneet on luvalliset meillä kun on täällä sen verran utelias ja kateellinen naapuri, joka vinkuu kaikesta, ikävä kyllä, aloitti sen jo silloin kun ostettiin tämä paikka, 12 v sitten. Kukaan muu ei saa tehdä mitään, mutta hän  saa tehdä ihan mitä huvittaa ja ihan milloin huvittaa. Siitä kaikesta vois vaikka kirjoittaa kirjan, siitä tuliskin hyvä vitsikirja, joka kutkuttais nauruhermoja ja todellakin pidentäis ikää, nauruhan pidentää ikää. Pieni esimerkki; haimme rakennuslupaa, no, siitähän piti valittaa, tottakai. Jopa hallinto-oikeudessa naureskeltiin valitus-syille, puita ei saa kaataa, rakennusaikaiset koneet häiritsevät heitä, pitkäkestoinen projekti > tottakai mehän pidennämme ja rakennamme hartaudella ihan vaan vittuillaksemme, heidän tienpuoliskollaan ei tarvinnut isojen koneiden notkua, siirsimme tontille tulevan sisäänkulun parempaan paikkaan, puut olivat mätiä, ei niistä saanut edes polttopuuta. Mutta tilanne on toinen nyt. Heillä käy säännöllisesti "rekkamies" joka murtaa jatkuvasti meidän puolella tietä olevaa ojaa, siitä vaan, ei ole minun syyni jos keväällä vedet valuu tien yli toiselle tontille.
Siinä onkin taas tärisemistä, heh.
Mutta oneksi olen oppinut elämään niin että en näe mitä toisilla tonteilla tapahtuu, ei kiinnosta, oli tapahtuma mikä tahansa.

Tälläistä täällä. Poitsu on ollut tosi huonossa kuosissa viikon, kuumetta, yrjönnyt,  paskonut....
Toivottavasti palautuu ensi viikoksi.

See You Folks

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti